Dominic Savage

 
Dominic HUNTER Savage.
Dominic or Dom for family, Hunter for everyone else.

Born 01/03/1983 in QUEENS, NYC.
Owns a 3 bedroom house in South Jamaica, Queens. 2 spare bedrooms are open for members in need.

High school dropout, biker, professional troublemaker. 
Vice president of SONS OF MAYHEM MC & A mechanic @ Fawcett Brothers & CO.

Straight & single. One kid –  16 yo daughter HAILEY – with first love RILEY, who just happens to be the daughter of the president of Sons of Mayhem. And a cop.
FAMILY; MOTHER JOSIE, SIBLINGS JOHNNY (-75), MAXIMILIAN ”MAX” (-79), GABRIELLE (-85), SEAMUS (-86) & BENJAMIN (-88)

FC Charlie Hunnam

Wichita, Kansas. Josephine Walker kuului perheensä kanssa vahvasti paikallisen moottoripyöräkerhon toimintaan ja tapasi myös samoissa piireissä pyörivän, William Savagen 15 vuoden iässä. Tai no, kaksikko oli tavannut jo ensimmäisen kerran jo vuosia taaksepäin kerhotalon hiekkalaatikolla, mutta heidän lempensä leimahti ensimmäisen kerran vasta kun saavuttivat teini-iän kynnyksen. Näin ollen molemmissa perheissä laittomuudet ja niiden seuraukset olivat arkipäivää. Olihan esimerkiksi Josien isoisä ollut perustamassa Sons of Mayhem MC:n jaostoa Kansasiin, kun taas Williamin perhe oli muuten ollut vahvasti mukana kerhon toiminnassa, sukupolvien ajan. Nuori pari rakasti kotikaupunkiaan ja perheitään, mutta se ei saanut heitä jäämään. Lopulta high schoolista valmistuttua, kaksikko hyppäsi Williamin Harleyn selkään ja karisti Kansasin pölyt jaloistaan. Heidän matkansa taittui maan halki New Yorkin Queensiin, johonka he asettuivat aloilleen. William löysi paikkansa paikallisesta moottoripyöräkerhosta Sons of Mayhem MC:stä, kun taas Josie päätti lähteä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Williamin kokelasvuosi kerhossa sujui varsin kivuttomasti, päästessään vuoden jälkeen täysipäiväiseksi jäseneksi. Samaan aikaan Josie keskittyi opintoihinsa, erikoistuessaan mielenterveyteen ja päihdehoitoon.

Muutamassa vuodessa Walker-Savagen pariskunta kotiutui vaivattomasti New Yorkiin ja sopivasti Josien opintojen ollessa loppusuoralla, hän huomasi olevansa raskaana. 1975 syntyi maailmaan Johnny Maxwell Savage. Seuraavat vuodet vierivät kuitenkin varsin vauhdikkaasti; Josie jatkoi äitiyden ohella opiskelujaan sairaanhoitajaksi, kun taas William tienasi leivänpöytään Fawcett Brothers & Co. – autokorjaamossa mekaanikkona ja täysipäiväisenä jäsenenä Sons of Mayhem MC:ssä. Kun neiti Walker sai vihdoin opintonsa päätökseen, William ja Josie menivät naimisiin, jolloin Josie Savagesta tuli aviomiehensä virallinen old-lady. Rakkaus kukoisti ja vuonna 1979 Josie huomasi olevansa taas kertaalleen raskaana. Samaisena vuonna syntyikin perheen toinen lapsi, Maximilian Tristan Savage. Johnny ja Max eivät kuitenkaan jääneet perheensä ainoiksi lapsiksi, vaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Josie ja William saivat vielä neljä lasta. Vuonna 1983 syntyi perheen kolmas poika Dominic, josta muutamaa vuotta myöhemmin, 1985 syntyi perheen ensimmäinen tytär, Gabrielle Julia Savage. Seuraavan kolmen vuoden aikana perheeseen saatiin vielä lisäystä kahdesta lapsesta, kun Seamus Ryder syntyi vuonna 1986 ja vuonna 1988 perheen kuopus, Benjamin Rhys Savage. Nyt heidän perheensä oli täydellinen, eivätkä he kaivanneet perheensä enempää lapsia.

Dominic oli pirteä, rääväsuinen lapsi ja ehdottomasti isänsä poika. Troublemaker, jonka koulu-ura oli alusta asti täysi katastrofi, joka harmitti päivittäin paitsi häntä itseään, myös perhettä, opettajia ja rehtoria. Elämänsä ensimmäisen koulupäivän jälkeen poika ilmoitti kotona, ettei halunnut enää mennä takaisin ja ehdotti, että koulun sijaan auttaisi isäänsä. Asenne ei siitä koskaan parantunut, vaan Dominic jäi kolmannella luokalleen, mikä ei tullut yllätyksenä kellekään. Lopulta oltiin tilanteessa, missä opettajat päästivät hänet kursseista läpi vain, että saisivat hänet pois käsistään ja voisivat keskittyä vähän lahjakkaampiin lapsiin, joilla oli ehkä tulevaisuudessa jotain toivoa.

Sisarusten lapsuus oli kaikin puolin onnellinen, jos ei enemmän tai vähemmän kyseenalaista kasvuympäristöä otettu huomioon. Sisarusten kesken muodostui tiivis suhde heti alusta asti, vaikka isossa perheessä välillä otettiinkin yhteen. Kaikki muuttui, kun Josie löysi rakkaan aviomiehensä vuonna 1997 kotipihalleen ammuttuna. Mitään ei ollut tehtävissä ja Josie muuttui hetkessä kuuden lapsen yksinhuoltajaksi. Tapaus vaikutti koko perheeseen, myös Dominiciin:

Koulu oli ehkä alusta asti hävitty taistelu, mutta isän kuoleman jälkeen Dominic ollessa 14, hän pudotti pallon täysin. Hän kehitti itselleen mielenpinttymän siitä, että nyt oli aika miehistyä ja seurata isän jäljissä. Niinpä hän keskittyi tärkeämpiin asioihin – kerhoon. 14 vuotiasta ei luonnollisesti päästetty oikeasti mukaan mihinkään, mutta hänen annettiin lähinnä säälistä auttaa korjaamolla. Tuli ilmi, että hän oli luonnostaan erinomainen koneiden kanssa, vaikka lukeminen ei sujunutkaan. Niinpä hän tunsi moottoripyörät kuin omat taskunsa siinä vaiheessa, kun luokkakaverit opiskelivat yhtälöitä. 16 vuotiaana hänestä tuli virallisesti high school dropout, eikä edes äiti yrittänyt asiaa estää – kai se oli jo vuosien saatossa oppinut valitsemaan taistelunsa.

Muutkaan Savagen lapset eivät paria poikkeusta lukuunottamatta olleet koulusta erityisesti innostuneet, mutta Dominic oli kyllä siinä mielessä täysi pohjanoteeraus.

They want you here, They want your fear
To be let down, Your birth of doubt

Sons of Mayhem hyväksyi Dominicin kokelaaksi vasta, kun hän oli täyttänyt 17 – hän oli silti poikkeuksellisen nuori, mutta kaikki taisivat ymmärtää, että muuten hänestä ei tulisi yhtään mitään. Väliin mahtui silti yksi vuosi, jolloin hän pyöri korjaamolla väkisin silloinkin, kun kukaan ei halunnut häntä paikalle, ja loppuajan sitten istui jossain juopottelemassa muiden tuttujensa kanssa, jotka olivat päättäneet olla tekemättä elämällään yhtään mitään. Samalla onnistui pistämään aluille vahinkolapsen ensirakkautensa ja kerhon johtajan tyttären kanssa – paha virhe. Ensirakkaus, Riley, päätti, että lapsi oli parempi pitää salassa ja katosi paikalta. Se oli ehkä oikeasti parasta kaikille.

Kokelasvuosi sai miehen ryhdistäytymään, ja hän oppi myös ensimmäistä kertaa elämässään sietämään pomotellua ja paskanpuhumista ilman, että oli nyrkit ojossa pistämässä vastaan. Parilta veljeltä tämä ominaisuus puuttuu edelleen. 18 vuotiaana hänestä tuli täysipainoinen kerhon jäsen, ja samalla hän aloitti virallisesti mekaanikkona Fawcett Brothers & CO. – autokorjaamossa. 

Siitä päivästä alkaen Dominicin elämä on pyörinyt kerhon ympärillä. Hän on ollut mukana oikeastaan kaikessa, mihin on vain ikinä voinut ottaa osaa. Matkaan on mahtunut muutamia lyhyitä vankilatuomioita, useita sairaalakeikkoja ja vähän turhan monta läheltäpititilannetta. Nykyään mies istuu kerhossa varapuheenjohtajan paikalla. 

Dominic on ihmisenä todella intensiivinen. Hän tietää tarkalleen mitä haluaa, eikä anna minkään tulla siihen väliin. Tämä on se ominaisuus, joka on vienyt häntä eteenpäin myös kerhon arvoasteikolla – ei ole mitään, mitä mies ei tekisi kerhon ja perheensä takia. Hän ei pelkää sotkea käsiään vereen, ja on vienyt pakkomielteensä sille tasolle, että joku voisi jo tosissaan kyseenalaistaa hänen mielenterveytensä. Dominic on itseasiassa jopa käynyt psykiatrin arviossa erään pahoinpitelykeissin aikana, mutta mitään varsinaista vikaa ei löydetty. Mies itse ajattelee vain olevansa oikeudenmukainen ja lojaali. Olkoonkin, että hänellä on tapana itse sanella, mikä on oikein ja valita ne vaihtoehdot, jotka eniten hyödyttävät kerhoa – tai häntä itseään. 

Ei luota kehenkään, paitsi perheeseensä ja tiettyihin kerhon jäseniin. Perheen kesken on täynnä mustaa roisia huumorintajua, nasevia kommentteja ja leikkimielisyyttä, muiden seurassa on pääasiassa varautunut, hiljainen ja ajoittain jopa apaattinen. Humalassa ja hyvässä seurassa Dominic saattaa ajoittain tulla kuorestaan ja heittäytyä oikein kunnon naistennaurattajaksi. Alkoholiin on aina mennyt vähän liikaakin, mutta kauniit naiset ovat edelleen merkittävin heikkous.

You better have soul, Nothin’ less 
’Cause when it’s business time, It’s life or death

Miehellä on paha tapa miettiä liikaa: Mielessä pyörii jatkuvasti valtava sotasuunnitelma, missä kaikki liittyy kaikkeen, ja mitä kukaan muu ei edes yritä ymmärtää. Joskus on kausia, kun hän on kaiken tämän takia jatkuvasti vähän turhan lähellä laitaa, stressaantunut ja räjähdysaltis. Vainoharhaiseksikin on väitetty. Koittaa liian kovasti elää isänsä nimen arvoisena – tai ennemmin sellaisen henkilön, joka on hänen mielessään muotoutunut jumalasta seuraavaksi. Tämä johtaa siihen, että jatkuvasti pakottaa itsensä liian vaikeisiin tilanteisiin, eikä ole koskaan tyytyväinen.

Ehkä merkittävin tekijä, mikä rajoittaa miehen etenemistä elämässä ja kerhossa on se, miten hän pistää kerhon toistuvasti oman henkensä edelle. Hän tietää jo kuolevansa väkivaltaisesti jonkun muun käsissä. Surullisinta onkin se, että tämä ymmärrys ei häiritse miestä tippaakaan. Päin vastoin: Se mahdollistaa sen, että hän voi tehdä oikeastaan mitä tahansa ilman, että pelko mieltä vaivaa. Joskus päällä on jumalakompleksi ja you can’t touch me, you can’t hurt me asenne, joskus tämä tieto on miehelle liikaa. Historiassa hän on esimerkiksi ajanut tarkoituksella moottoripyörällään alas sillalta hetken huumassa, ihan vain nähdäkseen joko on hänen aikansa. Kerhossa tapaus merkittiin onnettomuutena. Välinpitämättömyys lähentelee vähän liian usein puhdasta itsetuhoisuutta. Perheensä hyvinvoinnista sitten välittääkin vähän liikaa. 

Uskoo todella vahvasti kohtaloon ja isompaan hyvään, mikä sanelee tekemisiä. 

185 cm ja 90 kiloa. Tarpeeksi hyvässä kunnossa, että pärjää tappeluissa. Tarpeeksi arpia, että näyttää että ei pärjäisi.

Luonnostaan vaaleat, aina vähän liian pitkäksi kasvaneet hiukset, jotka eivät ihan yltä ponihännälle, ja pysyvät aika heikosti korvien takana hyvästä yrityksestä huolimatta. Miellyttävät kasvot, joilta löyyy aina enemmän tai vähemmän parrantynkää, ja niiden keskiössä kirkkaan siniset silmät. Dominic on kaikilta piirteiltään todella skandinaavisen oloinen ja vaalea.

Miehen vaatevarasto muodostuu lähinnä farkuista, satunnaisista teepaidoista ja sadasta ja yhdestä nahkatakista ja liivistä, jotka ovat täynnä kerhon symboleita ja merkkejä. Hän ei todellakaan ole sellainen ihminen, joka välittäisi muodista sen suuremmin. Sormista tuppaa löytymään sormuksia ja kaulastakin toisinaan riipuksia, mutta yleensä niillä on joku muu tarkoitus kuin vain kehon koristelu.

Prätkäkerholaiselta mies näyttää oikeastaan aina siinä määrin, että tuppaa pelottamaan ihmisiä ihan vain yleisellä olemuksellaan. Asiaa eivät ainakaan auta satunnaiset tatuoinnit, jota löytyy vähän kaikkialta ilman sen suurempaa logiikkaa. Miehen suosikki on ehdottomasti koko oikeaa kättä verhoava konetatuointi, jonka hän on aikoinaan itse suunnitellut. Kerhon logo löytyy isona ja mahtipontisena vasemmasta olkapäästä, muuten kehossa on lähinnä satunnaisia nimiä ja päivämääriä.

> Ykköspyörä tällä hetkellä itse hienosäädetty Harley Davidson FXDL Dyna.
> Polttaa punaista marlboroa, jonka käärii itse.
> Juo oikeastaan mitä tahansa ja on useampaan otteeseen elämässään haksahtanut aineisiinkin.
> Vanhan koulukunnan Queensiä hohkava työläisaksentti.